Neuloin puuduttavan hitaasti näitä villasukkia rakkaalle miehelleni. Käytiin yhdessä lankaostoksilla ja mieheni suunnitteli taas sukkansa itse ja minä vain toteutin hänen toiveensa Novitan langoilla ja sukkapuikoilla. Olen tosiaan ahkeroinut neulomisen parissa, sillä nyt on puikoilla jo 26. pari villasukkiani Sukkasatoon 2010. Kaikille villasukilleni löytyy kyllä jalkapari lähipiiristä jouluun mennessä.
Käsitöitä tekevä tavallinen nainen, joka suorastaan rakastaa neulomista ja virkkaamista! Kirjoittelen blogissani muustakin elämästäni kuin käsitöistä.
keskiviikko 13. lokakuuta 2010
perjantai 1. lokakuuta 2010
Leivoin kotona pullaa
Viikonlopun kunniaksi ja huomiseksi vierasvaraksi leivoin pitkästä aikaa pullaa. Leivoin yhden kookkaan pitkon ja 32 pikkupullaa. Valmistin taikinan yleiskoneella. Tykkään käyttää erilaisia koneita taloustöiden tekemiseen. Yleiskoneen puhdistus on yksi minun lempipuuhistani ja pidänkin leivontavälineistäni hyvää huolta.
Ikkunan pesua olisi ensi viikolla tehtävänä. Pihan haravointia ja hellapuiden kuskaamista paikasta ja pinosta toiseen aina välitöinä suoritettavana. Talvella on sitten helpompaa kun on kuiviakin klapeja sytykkeenä hellaan. Ulkoilu on mukavaa kun saa touhuta samalla.
Kaupungissa asuessani oli vain loputon määrä kilometrejä talsia kadulla ja kävelyteillä vähinä vapaa-aikoina. Tykkäsin asua kaupungissa yli 30 vuotta kerrostalossa kolmannessa kerroksessa. Kun kirjoittelen mietteitäni näistä asioista en tarkoita loukata ketään vertaillessani nykyistä maalla asumistani kaupunkiasumiseeni. Kummassakin on omat hyvät ja huonot puolensa ja minulle on ollut valtava henkinen rikkaus tutustua perinpohjin molempiin asumismuotoihin!
Meillä pidetään terveellisestä kotiruoasta ja siksi onkin minun ja mieheni tehtävänä etsiä diabeetikollekin sopivaa syötävää. On aikamoinen muutos tapahtunut meillä viimeisten vuosien aikana elintavoissa. Kumpikin meillä viihtyy keittiössä ja soppakauhan varressa.
Ikkunan pesua olisi ensi viikolla tehtävänä. Pihan haravointia ja hellapuiden kuskaamista paikasta ja pinosta toiseen aina välitöinä suoritettavana. Talvella on sitten helpompaa kun on kuiviakin klapeja sytykkeenä hellaan. Ulkoilu on mukavaa kun saa touhuta samalla.
Kaupungissa asuessani oli vain loputon määrä kilometrejä talsia kadulla ja kävelyteillä vähinä vapaa-aikoina. Tykkäsin asua kaupungissa yli 30 vuotta kerrostalossa kolmannessa kerroksessa. Kun kirjoittelen mietteitäni näistä asioista en tarkoita loukata ketään vertaillessani nykyistä maalla asumistani kaupunkiasumiseeni. Kummassakin on omat hyvät ja huonot puolensa ja minulle on ollut valtava henkinen rikkaus tutustua perinpohjin molempiin asumismuotoihin!
Meillä pidetään terveellisestä kotiruoasta ja siksi onkin minun ja mieheni tehtävänä etsiä diabeetikollekin sopivaa syötävää. On aikamoinen muutos tapahtunut meillä viimeisten vuosien aikana elintavoissa. Kumpikin meillä viihtyy keittiössä ja soppakauhan varressa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)